Graafinen teollisuus toimialana

Yleistä

Graafinen teollisuus valmistaa painotuotteita. Graafisella teollisuudella ymmärretään useimmiten sekä kustantamista, painamista että ns. painamista palvelevia toimintoja. Viimeksi mainittuja edustavat virallista tilastoa mukaillen lähinnä pre-press-yritykset ja sitomot. Näin ymmärrettynä graafinen teollisuus edustaa sekä perinteistä tehdasteollisuutta että nykyaikaista viestintäteollisuutta. Alan yritykset ovat vahvasti mukana paitsi painotuotteiden valmistuksessa, monistamisessa ja kustantamisessa, myös omistajana ja sisällön tuottajana sähköisissä viestimissä sekä uusien viestintätuotteiden kehitys- ja kokeiluprojekteissa. Useilla graafisen viestinnän suurilla yrityksillä onkin koko tuotantoketju omistuksessaan. Painotuotteiden tuotanto eri muodoissaan on edelleen toiminnassa hallitseva. Painoalan osuus koko media-alan (kustannustoiminta, painoala, radio ja tv) liikevaihdosta oli vuonna 2015 Suomessa noin 24 % ja henkilöstöstä noin 32 %.

 

Varsinainen alan teollisuus edustaa tuotantoprosessissa sisällön tuotannon jälkeen tulevaa painotuotteen teknistä valmistusta. Alan päätuotteita ovat sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat. Muita tuoteryhmiä ovat mm. monimuotoiset mainospainotuotteet, kuvastot, pakkaukset, kalenterit ja etiketit. Toimialalla toimii noin 800 yritystä. Suurin osa yrityksistä on pieniä ja keskisuuria, lukumääräisesti suurin ryhmä on alle viiden henkilön yrityksiä joita on noin 590. 

 

Graafisessa teollisuudessa työskenteli vuoden 2016 lopussa noin 6 300 henkilöä, kun yksitoista vuotta aiemmin vuonna 2005 heitä oli vielä lähes 12 000.  

 

Graafisen teollisuuden liikevaihto oli vuonna 2016 1,058 mrd euroa. Arvioimme liikevaihdon laskun hidastuneen noin 2,5 %:iin vuonna 2017. 


Työvoima ja yritykset

Alalla toimii noin 800 yritystä. Ala on koko Euroopassa pienyritysvaltainen, Suomessa suurin osa yrityksistä on alle viiden henkilön yrityksiä.

 

Konkurssiin haettujen yritysten määrä on pysynyt tasaisena. Graafisessa teollisuudessa konkurssien määrä vuonna 2017 oli 9 (edellisenä vuonna 12). Yritykset työllistivät yhteensä 131 henkilöä (edellisenä vuonna 127). 



Ulkomaankauppa

Viennin arvo putosi vuonna 2017 11 % vuodesta 2016. Luvut eivät kuitenkaan kerro todellista muutosta, sillä tilastossa on mukana kotimaisten aikakauslehtien kierrättäminen Norjan kautta postitse takaisin suomalaisille tilaajille arvonlisäveron välttämiseksi. On vaikea arvioida, kuinka paljon tämä toiminta vääristää tilastoa, mutta viitteitä vääristymän suuruudesta antaa se, että vuonna 2014 viennin arvo Norjaan oli 11 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 se oli  jo 30 miljoonaa euroa. Arviolta yli 20 miljoonaa tästä on aikakauslehtien kierrätystä. Viennin arvo vuonna 2017 oli 102 milj. euroa. Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi, Norja, Venäjä, Tanska ja Iso-Britannia. 


Viennin supistuminen kertoo karua kieltään kansainvälisen kilpailukykymme heikkenemisestä. 2000-luvun taitteessa viennin arvo oli vielä yli 300 miljoonaa euroa. Olemme siis menettäneet noin 65 % silloisesta viennin arvosta.

 

Painotuotteiden tuonnin arvo vuonna 2015 oli 137 milj. euroa. Suurimmat tuontimaat ovat Ruotsi, Iso-Britannia ja Saksa.