Graafinen teollisuus toimialana

Yleistä

Graafinen teollisuus valmistaa painotuotteita. Graafisella teollisuudella ymmärretään perinteisesti painamista paperille ja kartongille, mutta tänä päivänä myös muille materilaaleille kuten esimerkiksi muoville ja kankaalle. Myös painamista palvelevat toiminnot kuten sivunvalmistus (pre-press) sekä sidonta ja muu viimeistely (post-press) kuuluvat toimialaan.


Painomenetelmien kirjo on laaja. Toimialaluokka Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen jakautuu kuitenkin vain kahteen alaluokkaan: Sanomalehtien painaminen ja Muu painaminen. Monenlaista painamista onkin sijoittunut aivan muihin toimialaluokkiin, mistä aiheutuu tilastoihin eräänlainen näköharha. Valitettavasti osa kasvavista, "uusista" painamisen alueista kuuluu muihin toimialaluokkiin eikä näy painoalan virallisissa tilastoissa, jotka tämän vuoksi näyttävät "mustemmilta" kuin mikä tilanne oikeasti on. 


Graafisen teollisuuden yritykset toimivat kiinteässä yhteistyössä kustannusalan yritysten, suurten mainostajien sekä mainostoimistojen kanssa. Vaikka kustannus- ja painotoimintaa onkin eriytetty, on usealla kustannusalan yrityksellä edelleen omistuksessaan oma paino. Tämä pätee eritoten sanomalehtikustantajiin. Painotuotteiden tuotanto eri muodoissaan on edelleen toiminnassa hallitseva. Painoalan osuus koko media-alan (kustannustoiminta, painoala, radio ja tv) liikevaihdosta oli vuonna 2017 Suomessa noin 24 %.

 

Varsinainen alan teollisuus edustaa tuotantoprosessissa sisällön tuotannon jälkeen tulevaa painotuotteen teknistä valmistusta. Alan päätuotteita ovat sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjat ja monimuotoiset mainospainotuotteet. Muita tuoteryhmiä ovat mm. kuvastot, pakkaukset, myymälämainonnan tuotteet, seinälakanat, roll-upit, kalenterit ja etiketit. 


Pakkauspainamista harjoittavat sekä perinteiset graafisen toimialan yritykset että toimialaan Paperi-, kartonki- ja pahvituotteiden valmistus kuuluvat yritykset. Osa digipainamista tekevistä yrityksistä toimii toimialaluokassa Sihteeri- ja muut toimistopalvelut. Suurkuvatulostamista puolestaan löytyy toimialaluokista Messujen ja kongressien järjestäminen sekä Suora- ja ulkomainonta.

 

Työvoima ja yritykset

Alalla toimii noin 800 yritystä. Ala on koko Euroopassa pienyritysvaltainen, Suomessa suurin osa yrityksistä on alle viiden henkilön yrityksiä. Vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä on runsaat 100. Karkeasti voidaan sanoa, että 7 % alan yrityksistä työllistää 70 % alan henkilöstöstä.


Graafisessa teollisuudessa työskenteli vuoden 2017 lopussa noin 6 500 henkilöä, kun kymmenen vuotta aiemmin vuonna 2007 heitä oli vielä lähes 12 000.  

 

Graafisen teollisuuden liikevaihto oli vuonna 2017 1,048 mrd euroa. Arvioimme liikevaihdon pysyneen tällä tasolla myös vuonna 2018.

 

Konkurssiin haettujen yritysten määrä on pysynyt tasaisena. Graafisessa teollisuudessa konkurssien määrä vuonna 2018 oli 16 (edellisenä vuonna 9). Nämä yritykset työllistivät yhteensä 158 henkilöä (edellisenä vuonna 131). 

 

Ulkomaankauppa

Viennin arvo putosi vuonna 2018 7 % vuodesta 2017. Viennin arvo vuonna 2018 jäi hieman alle 100 milj. euroa. Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi, Norja, Venäjä, Tanska ja Iso-Britannia.


Luvut eivät kuitenkaan kerro todellista muutosta, sillä tilastossa on mukana kotimaisten aikakauslehtien kierrättäminen Norjan kautta postitse takaisin suomalaisille tilaajille arvonlisäveron välttämiseksi. On vaikea arvioida, kuinka paljon tämä toiminta vääristää tilastoa, mutta viitteitä vääristymän suuruudesta antaa se, että vuonna 2014 viennin arvo Norjaan oli 11 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 se oli jo 30 miljoonaa euroa. Arviolta yli 20 miljoonaa tästä on aikakauslehtien kierrätystä. 

 

Viennin supistuminen kertoo karua kieltään kansainvälisen kilpailukykymme heikkenemisestä. 2000-luvun taitteessa viennin arvo oli vielä yli 300 miljoonaa euroa. Olemme siis menettäneet noin 65 % silloisesta viennin arvosta.

 

Painotuotteiden tuonnin arvo vuonna 2018 oli noin 120 milj. euroa. Suurimmat tuontimaat ovat Ruotsi, Alankomaat ja Saksa.


Onko alan suhdanne kääntymässä?

EK merkkiElinkeinoelämän keskusliitto julkaisi Suhdannebarometrinsahelmikuun alussa. 


Suhdannebarometrin sivu 16 kertoo painamisen suhdanteista. Vaikka suhdannetilanne kuvataan raportissa totutun heikkona, näkevät kyselyyn vastanneet yritykset suhdannenäkymät ensimmäistä kertaa moneen vuoteen positiivisina, saldoluvun ollessa +10. Vastaajista 18 % näkee tulevaisuuden positiivisena, 74 % ajattelee saman jatkuvan ja vain 8 % uskoo suhdanteiden edelleen heikkenevän.


Kun katsoo peruutuspeiliin ja siis Tilastokeskuksen raportteihin, ei vielä ole löydettävissä mitään merkittäviä muutoksia alan tilanteessa. Uusin virallinen tilinpäätöstilasto on kuitenkin vasta vuodelta 2015. Sen mukaan liikevaihto oli jälleen laskenut noin 100 000 € (alan liikevaihto yhteensä hieman yli 1,1 miljardia euroa). Alan henkilöstömäärä vuonna 2015 oli 7149. Kolmetoista yritystä työllisti yli 100 henkilöä ja 16 yritystä 50–99 henkilöä. Valtaosa toimialan 863 yrityksestä työllistää 0–4 henkilöä (648 yritystä). 


Arviomme on, että kehitys jatkui samanlaisena myös viime vuonna. Alan liikevaihto lienee siis pysynyt edelleen hieman yli miljardissa eurossa. Henkilömäärä sitä vastoin putosi vuonna 2016 arviomme mukaan alle 7000:n henkilön. Liiton raportin alan tilanteesta voit ladata sivun oikeasta reunasta.