Onko alan suhdanne kääntymässä?

EK merkkiElinkeinoelämän keskusliitto julkaisi Suhdannebarometrinsahelmikuun alussa. 


Suhdannebarometrin sivu 16 kertoo painamisen suhdanteista. Vaikka suhdannetilanne kuvataan raportissa totutun heikkona, näkevät kyselyyn vastanneet yritykset suhdannenäkymät ensimmäistä kertaa moneen vuoteen positiivisina, saldoluvun ollessa +10. Vastaajista 18 % näkee tulevaisuuden positiivisena, 74 % ajattelee saman jatkuvan ja vain 8 % uskoo suhdanteiden edelleen heikkenevän.


Kun katsoo peruutuspeiliin ja siis Tilastokeskuksen raportteihin, ei vielä ole löydettävissä mitään merkittäviä muutoksia alan tilanteessa. Uusin virallinen tilinpäätöstilasto on kuitenkin vasta vuodelta 2015. Sen mukaan liikevaihto oli jälleen laskenut noin 100 000 € (alan liikevaihto yhteensä hieman yli 1,1 miljardia euroa). Alan henkilöstömäärä vuonna 2015 oli 7149. Kolmetoista yritystä työllisti yli 100 henkilöä ja 16 yritystä 50–99 henkilöä. Valtaosa toimialan 863 yrityksestä työllistää 0–4 henkilöä (648 yritystä). 


Arviomme on, että kehitys jatkui samanlaisena myös viime vuonna. Alan liikevaihto lienee siis pysynyt edelleen hieman yli miljardissa eurossa. Henkilömäärä sitä vastoin putosi vuonna 2016 arviomme mukaan alle 7000:n henkilön. Liiton raportin alan tilanteesta voit ladata sivun oikeasta reunasta.


Graafinen teollisuus toimialana

Yleistä

Graafinen teollisuus valmistaa painotuotteita. Graafisella teollisuudella ymmärretään useimmiten sekä kustantamista, painamista että ns. painamista palvelevia toimintoja. Viimeksi mainittuja edustavat virallista tilastoa mukaillen lähinnä pre-press-yritykset ja sitomot. Näin ymmärrettynä graafinen teollisuus edustaa sekä perinteistä tehdasteollisuutta että nykyaikaista viestintäteollisuutta. Alan yritykset ovat vahvasti mukana paitsi painotuotteiden valmistuksessa, monistamisessa ja kustantamisessa, myös omistajana ja sisällön tuottajana sähköisissä viestimissä sekä uusien viestintätuotteiden kehitys- ja kokeiluprojekteissa. Useilla graafisen viestinnän suurilla yrityksillä onkin koko tuotantoketju omistuksessaan. Painotuotteiden tuotanto eri muodoissaan on edelleen toiminnassa hallitseva. Painoalan osuus koko media-alan (kustannustoiminta, painoala, radio ja tv) liikevaihdosta oli vuonna 2015 Suomessa noin 24 % ja henkilöstöstä noin 32 %.

 

Varsinainen alan teollisuus edustaa tuotantoprosessissa sisällön tuotannon jälkeen tulevaa painotuotteen teknistä valmistusta. Alan päätuotteita ovat sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjat. Muita tuoteryhmiä ovat mm. monimuotoiset mainospainotuotteet, kuvastot, pakkaukset, kalenterit ja etiketit. Toimialalla toimii noin 850 yritystä. Suurin osa yrityksistä on pieniä ja keskisuuria, lukumääräisesti suurin ryhmä on alle viiden henkilön yrityksiä joita on noin 650. 

 

Graafisessa teollisuudessa työskenteli vuoden 2015 lopussa noin 7 100 henkilöä, kun kymmenen vuotta aiemmin vuonna 2005 heitä oli vielä lähes 12 000.  

 

Graafisen teollisuuden liikevaihto oli vuonna 2014 1,206 mrd euroa. Arvioimme liikevaihdon laskeneen noin 8 % vuonna 2015. 


Työvoima ja yritykset

Alalla toimii noin 850 yritystä. Ala on koko Euroopassa pienyritysvaltainen, Suomessa suurin osa yrityksistä on alle viiden henkilön yrityksiä.

 

Vuonna 2015 konkurssiin haettujen yritysten määrä on pysynyt tasaisena. Graafisessa teollisuudessa konkurssien määrä oli 14 (edellisenä vuonna 15). Pääosa näistä on ollut pieniä painoja. 



Ulkomaankauppa

Viennin arvo putosi vuonna 2015 2 % vuodesta 2014. Näin pieni supistuminen ei kerro todellista muutosta, sillä tilastossa on mukana kotimaisten aikakauslehtien kierrättäminen Norjan kautta postitse takaisin suomalaisille tilaajille arvonlisäveron välttämiseksi. On vaikea arvioida, kuinka paljon tämä toiminta vääristää tilastoa, mutta viitteitä vääristymän suuruudesta antaa se, että vuonna 2014 viennin arvo Norjaan oli 11 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 se oli 25 miljoonaa euroa. Viennin arvo vuonna 2015 oli 126 milj. euroa. Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi, Norja, Venäjä, Iso-Britannia ja Tanska. 


Viennin supistuminen kertoo karua kieltään kansainvälisen kilpailukykymme heikkenemisestä. 2000-luvun taitteessa viennin arvo oli vielä yli 300 miljoonaa euroa. Olemme siis menettäneet noin 60 % silloisesta viennin arvosta.

 

Painotuotteiden tuonnin arvo vuonna 2015 oli 137 milj. euroa. Suurimmat tuontimaat ovat Ruotsi, Iso-Britannia ja Saksa.