Palaa otsikoihin

Henkilöstöhallinnon ajankohtaispäivä 15.2.2017


Medialiitto_logoVuoden 2017 alusta tuli voimaan työlainsäädännön muutoksia, jotka koskevat koeajan pituutta, määräaikaisten työsuhteiden solmimista, takaisinottovelvoitteen pituutta sekä irtisanottavien työntekijöiden muutosturvaa.


Medialiitto järjestää 15.2.2017 henkilöstö- ja palkkahallinnolle suunnatun koulutuksen, jossa käsitellään työlainsäädännön muutoksia ja sitä, miten muutokset tulevat voimaan media-alalla. Koulutuksessa käsitellään myös uusia työehtosopimuksia, kirjatyöntekijöiden työaikauudistukseen liittyviä uusimpia tulkintoja sekä työsuhteisiin liittyvää uutta oikeuskäytäntöä.


Aika: keskiviikko 15.2.2017 klo 10–16
Paikka: Original Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki

Hinta: Medialiiton jäsenille 350 € + alv, muille (vain Gt:n jäsenet) 390 € + alv
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu mukaan 1.2. mennessä tapahtumakalenterin kautta. Mukaan mahtuu 40 ensimmäistä.


Palaa otsikoihin

Työsopimuslaki muuttui 1.1.2017: Määräaikainen sopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa


Työsopimuslakiin vuoden vaihteessa lisätyn säännöksen perusteella pitkäaikaistyöttömän kanssa voidaan tehdä määräaikainen työsopimus jopa vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä. 

2017

Tämä on mahdollista, jos palkattava henkilö on ollut työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan yhtäjaksoisesti. Enintään kahden viikon pituinen palvelussuhde ei katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Tällaisen työsopimuksen tekemistä määräaikaisena ei estä sekään, että työnantajan työvoimantarve on pysyvää.


Määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä, kun käytössä on TE-toimistolta saatu selvitys palkattavan henkilön työttömyydestä ja sen kestosta. Työnantaja voi pyytää TE-toimistolta tietoa työhön sopivista pitkäaikaistyöttömistä tai työnhakija voi itse pyytää TE-toimistosta tällaisen todistuksen. Työnantaja saa luottaa TE-toimiston tietoihin. Määräaikainen työsopimus on pätevä, vaikka TE-toimiston ilmoitus osoittautuisi virheelliseksi.


Tällaisen määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. On myös mahdollista, että määräaikaisia, alle vuoden mittaisia työsopimuksia tehdään useampia – sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen sopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kesto saa olla enintään yksi vuosi.


Jos pitkäaikaistyötön halutaan palkata yli vuodeksi, tarvitaan määräaikaisuuteen perusteltu syy.


Palaa otsikoihin

Työsopimuslaki muuttui 1.1.2017: Koeajan pituus


Kun työsopimus on voimassa toistaiseksi, voi koeajan kesto jatkossa olla enintään kuusi kuukautta.

2017
Koeajan maksimipituus piteni siis 4 kuukaudesta 6 kuukauteen, mutta enää koeaikaa ei voida pidentää työsuhteen alussa järjestettävän erityisen koulutuksen perusteella. Sen sijaan jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin poissaoloon sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden (päivät voivat kertyä useammasta poissaolojaksosta). Työkyvyttömyyden syyllä tai sillä, onko poissaolon ajalta maksettu palkkaa vai ei, ei ole merkitystä. 

Koeaikaa voidaan pidentää niin monella kuukaudella kuin koeajan kuluessa on kertynyt 30 päivän poissaolojaksoja. Koeajan jatkaminen edellyttää aina, että työnantaja ilmoittaa siitä työntekijälle ennen koeajan päättymistä.

Koeaika voidaan luonnollisesti sopia myös tätä uutta maksimia lyhyemmäksi kuten ennenkin.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika pidennyksineen saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta eikä enempää kuin 6 kuukautta.

Palaa otsikoihin

Työsopimuslaki muuttui 1.1.2017: Takaisinottovelvollisuuden kesto


Uuden työsopimuslain mukaan tuotannollisella ja taloudellisella perusteella irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuus on 4 kuukautta aiemman 9 kuukauden sijaan, mutta alalla voimassaoleva irtisanomissuojasopimus lykkää lain soveltamisen aloittamista vuodella.


Lain voimaantulosta huolimatta takaisinottoaika on 6 kuukautta, mikäli työsuhde on kestänyt keskeytyksettä vähintään 12 vuotta.

Palaa otsikoihin

Työsopimuslaki muuttui 1.1.2017: Tuta-irtisanotuille koulutusvelvollisuus ja työterveyshuolto


Koulutusvelvollisuus

Tuotannollisella ja taloudellisella perusteella irtisanotuilla työntekijöillä on jatkossa oikeus työnantajan kustantamaan, yhden kuukauden palkan arvoiseen, työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen.

2017
Tämä velvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Tällä tarkoitetaan koko yrityksen työntekijämäärää, ei esimerkiksi sen toimipaikan työntekijöiden määrää, josta työntekijöitä irtisanotaan.

Oikeus koulutukseen on vain niillä työntekijöillä, joiden työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta (työsuhteen päättymiseen mennessä). Lyhytaikainen keskeytys kahden työsopimuksen välillä ei katkaise yhdenjaksoisuutta.

Oikeus koulutukseen on vain tuta-perusteella irtisanotuilla, ei työntekijöillä, joiden työsuhde on päättynyt määräaikaisen työsopimuksen päättyessä tai jotka on irtisanottu työntekijästä johtuvilla perusteilla.

Koulutuksen tulee olla työntekijän työllistymistä edistävää ja vastata arvoltaan yhden kuukauden palkkaa (henkilökohtainen tai keskimääräinen) – muilta osin työnantaja päättää koulutuksen sisällöstä. Laissa ei ole määritelty yksityiskohtaisemmin, mitä koulutuksella tarkoitetaan. Myös sellainen menettely on mahdollinen, että työntekijä hankkii itse haluamansa koulutuksen ja työnantaja kustantaa sen. Koulutus on pääsääntöisesti toteutettava kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisen jälkeen.

Paikallisesti on mahdollista sopia toisin niin koulutuksen arvosta kuin muistakin järjestelyistä irtisanottavan työllistymisen edistämiseksi. Jos työnantaja laiminlyö velvollisuutensa tarjota irtisanotulle koulutusta, työntekijällä on oikeus koulutuksen arvon suuruiseen korvaukseen.


Työterveyshuolto

Tuotannollisella ja taloudellisella perusteella irtisanotuilla työntekijöillä on jatkossa oikeus myös työterveyshuoltoon kuuden kuukauden ajan työntekovelvoitteen päättymisestä lukien.

2017
Myös työterveyshuoltopalvelujen järjestämisvelvollisuus koskee työnantajia, jotka säännöllisesti työllistävät vähintään 30 työntekijää. Lisäksi työsuhteen on pitänyt kestää vähintään viisi vuotta. Järjestämisvelvollisuus päättyy, mikäli irtisanottu siirtyy toisen työnantajan palvelukseen joko toistaiseksi voimassaolevaan tai vähintään kuusi kuukautta kestävään työsuhteeseen, ja katkeaa lyhytaikaisen uuden työsuhteen ajaksi.

Palaa otsikoihin

Muistithan yhdenvertaisuussuunnitelman?


Jos yrityksen palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on sillä oltava yhdenvertaisuussuunnitelma. Näin määrää uusi yhdenvertaisuuslaki, joka tuli voimaan 1.1.2017.

2017
Yhdenvertaisuussuunnitelman sisältöä tai laatimismenettelyä ei ole laissa tarkemmin määritelty. Sen ei myöskään tarvitse olla erillinen suunnitelma, vaan se voi olla vaikkapa osa tasa-arvosuunnitelmaa, työsuojelun toimintaohjelmaa tai henkilöstösuunnitelmaa.

Yhdenvertaisuussuunnitelma on suunnitelma tarvittavista henkilörakenteen huomioon ottavista yhdenvertaisuuden edistämistoimista. Yhdenvertaisuuslaki luettelee 14 syrjintäperustetta, joiden perusteella syrjiminen on kielletty: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Työpaikoilla käydään yhdessä läpi, mitkä näistä syrjintäperusteista ovat merkityksellisiä ja miten yhdenvertaisuutta edistetään nyt ja tulevaisuudessa.

 

Graafinen Teollisuus ry


Lasse Krogell 0400 453 736

Annukka Ahopalo 040 503 1161

Eteläranta 10

00130 Helsinki

www.graafinenteollisuus.fi


Käyttäjätunnus jäsensivuille


Jos Sinulla ei vielä ole käyttäjätunnusta tai se on hukassa, voit helposti tilata sen tästä.


Print & Media


PM8_joulukuu2016_kansi_500px_web










Viimeisin Print & Media -lehti ilmestyi joulukuussa. Seuraava numero ilmestyy 23.2.